Vuoden 2023 MBA-stipendiaatti Joonas Keskisen opinnot Aalto MBA -ohjelmassa alkoivat tammikuussa 2023. Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton Taidetestaajat-kulttuurikasvatusohjelman päällikkönä työskentelevän Joonaksen kevät on ollut kiireinen ja työntäyteinen, mutta antanut paljon.
Yhytimme Joonaksen huhtikuun 2023 alussa ja kysyimme hänen kuulumisiaan.
Joonaksen kuulumisia syksyltä 2022 voit lukea täältä.
Mikä Taidetestaajat?
Taidetestaajat on valtakunnallinen kulttuurikasvatusohjelma, joka vie vuosittain kaikki Suomen 8-luokkalaiset testaamaan korkealaatuista taidetta. Oppilaat myös arvioivat kokemuksensa, ja arviot ovat kaikkien vapaasti luettavissa osoitteessa taidetestaajat.fi.
Toimintaa tuottaa Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto ja sen rahoittavat Suomen kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden sekä opetus- ja kulttuuriministeriö eduskunnan päätöksellä.
Paluu perusasioiden äärelle
Poikansa eskarikeskustelusta Teams-haastatteluun rientänyt Joonas kertoo vuodenvaihteen ja alkuvuoden olleen melkoista haipakkaa.
“Nyt kuuluu ihan hyvää, työrintamalla on ollut tasaista suorittamista. Junalakkoja sun muita tässä on ollut haasteina, mutta niistäkin on selvitty. Olemme ehtineet tämän lukuvuoden aikana saattaa jo melkein 110 000 nuorta taiteen äärelle, ja vielä olisi huhti-toukokuun aikana tarkoitus tarjota kokemuksia 30 000 henkilölle. Samalla olemme jo kovaa vauhtia suunnitelleet ensi vuoden aikataulua. Nyt vauhti alkaa vähitellen rauhoittua”, Joonas toteaa.
“Eduskuntavaalien aikaan olemme myös tehneet hartiavoimin vaikuttamistyötä, jotta lasten ja nuorten taiteeseen ja kulttuuriin saataisiin rahoitusta ja isompien hankkeiden läpiviemiseksi riittäisi poliittista tahtoa”, hän lisää.
Koronavuosien haasteiden jälkeen Taidetestaajilla on pyritty pysähtymään perusasioiden äärelle.
“Se on yksi tälle vuodelle asettamistamme tavoitteista. Pandemiavuodet sekoittivat sen verran pakkaa, että tässä kohtaa katsoimme järkeväksi pysähtyä hetkeksi varmistamaan päivittäiset prosessimme kuntoon.”
Tuttu tarmo ajaa hyviin opiskelutuloksiin
Tärkein yksittäinen asia, mitä Joonas teki valmistautuakseen opintoihin, oli tulevien menojen kirjaaminen ylös kalenteriin. Opintojen aloitusta pohjustivat myös ennakkolukemistot ja ennakkoessee.
MBA-ohjelman moduulit sisältävät ennakkolukemistoja ja -tehtäviä, itseopiskelua, neljän päivän moduuliopinnot, ryhmätyöskentelyä sekä lopputehtäviä. Joonaksella opinnot ovat alkaneet työn kyljessä.
“Sosiaaliset patterit ovat kyllä aika tyhjänä aina neljän päivän teoriamaailmaan ja ryhmätöihin uppoutumisen jäljiltä, joten perusduuniin palaaminen ottaa aina aikansa. Toiseen suuntaan siirtymisessä ei ole mitään hankaluuksia – omasta työstä MBA-opintoihin asennoituminen käy sukkelasti”, Joonas sanoo.
“Samalla tarmolla minä teen kouluhommia kuin aina ennenkin. En ehkä palauta lopputehtäviä ensimmäisten joukossa, mutta teen ne hyvin”, Joonas nauraa.
Käytäntöön sitominen upottaa opitun tajuntaan
Uusien asioiden äärellä Joonas on pyrkinyt miettimään, miten opitut teoriat ja käytännöt toimisivat juuri Taidetestaajat-tiimissä. Työn ohessa opiskelu on auttanut sitomaan teoriat jokapäiväiseen tekemiseen ja peilaamaan niitä tosielämän esimerkkeihin.
“Opinnoissa puhutaan toki paljon yritysmaailmasta, mutta organisaatioteoriat koskettavat kaikenlaisia ja kaiken kokoisia organisaatioita. Vaikka caset ovat tyypillisesti isompien organisaatioiden näkökulmasta, ne ovat mielestäni hyvin sovellettavissa myös pienempien organisaatioiden tekemiseen”, Joonas tuumii.
“Jo ensimmäisessä moduulissa (Self-leadership) puhuttiin itsensä johtamisesta. Oma 15 hengen tiimini toimii etänä ja on maantieteellisesti hajallaan. Siksi on tärkeää, että kaikki tietävät organisaation arvot ja tavoitteet ja pystyvät toimimaan omatoimisesti niiden pohjalta. Tiimissä on erilaisia persoonia, ja kokeilimme opinnoista saamieni vinkkien avulla kehittää yhteistyötämme aiempaa sulavammiksi. Teimme harjoituksen, jossa jokainen pyrki tunnistamaan haitallisista toimintatavoista itse käyttämänsä sekä sitten aktiivisesti kehittämään ja vähentämään niitä. Harjoitus osoittautui vaikeaksi, mutta hyödylliseksi.”
People management -moduulin ennakkolukemistosta Joonas sai simppelin vinkin työntekijöiden sitouttamiseen.
“Aloitimme yksinkertaisen käytännön, jossa jokainen tiimiläiseni soittaa minulle joka viikko vähintään 10 minuutin puhelun ja kertoo kuulumisensa. Tämä voi kuulostaa hölmön yksinkertaiselta, mutta kun yhteydenottovelvollisuus siirtyy esihenkilöltä tiimiläisille, yhteydenpito toteutuu tutkimusten mukaan todennäköisemmin. Puolivirallisten puhelujen tavoitteena on lisätä työntekijöiden sitoutumista ja työn imua, ja samalla usein ratkotaan oikeita työasioitakin”, Joonas kertoo.
Uutta näkökulmaa itselle tuttuihin teemoihin
Joonaksen jo mainitsemien moduulien lisäksi alkuvuoden aikana on opiskeltu Sustainability and Corporate Responsibility sekä Communications -moduulit.
“Minulla on jo aiempaa viestintäkoulutusta ja kokemusta viestintästrategioiden tekemisestä, joten ne teemat olivat tutumpia. Olen aiemmin osallistunut yksilö- ja pienryhmäkoulutuksiin. MBA-opintojen rikkaus piilee nimenomaan siinä, että oppimaan pääsee 40 muun, yli kymmentä eri kansallisuutta ja eri aloja edustavan henkilön kanssa. Omasta kuplasta poistuminen auttaa hahmottamaan oman organisaation heikkouksia ja vahvuuksia viestinnän kontekstissa.”
“Kestävyyteen pureutuva moduuli esitteli itselle entuudestaan tutun maailman teemoja, mutta teoriat ja monet ajatukset olivat itselle uusia. Tuon moduulin opintomateriaaleihin minun täytyy kyllä syventyä vielä, koska teoriavyörytys oli melkoinen ja sieltä riittää ammennettavaa”, Joonas nauraa.
“Vaikka olen työskennellyt nimenomaan sosiaalisen kestävyyden teemojen parissa, teoriaan ei ole aiemmin tarvinnut oikeastaan perehtyä. Tämä johtuu siitä, että kestävyyden teemat ovat tavallaan sisäänrakennettuina itsestäänselvyyksinä päivittäisessä tekemisessä mukana. Tiimissäni on valveutunutta porukkaa, joilla on kokemusta mm. digitaalisen kehityksen etiikan yhteiseurooppalaisesta työryhmästä ja kestävän kehityksen teemaryhmistä. Osaamisesta ei siis ole ollut pulaa, vaikka teoriapuolta ei olekaan erikseen mietitty”, Joonas pohtii.
Tulevia opintoja Joonas ei osaa ennakkoon pelätä, olivat niiden teemat tuttuja tai eivät.
Toimiva ryhmädynamiikka ei ole itsestäänselvyys
Kokeneena kokoustajana Joonas on tottunut tiettyihin ja selkeisiin tiimirooleihin. MBA-opinnoissa vastaan on tullut erilaisia ryhmädynamiikoita. Roolien jakaminen ja ottaminen oli alkuopintojen vaihtuvissa ryhmissä vielä hapuilevaa.
“Tämä on ymmärrettävää, kun ryhmässä on viisi tasavertaista tyyppiä, joista kukaan ei halua ohjailla hommaa liikaa. Tästä ehkä käymmekin jatkossa keskustelua, että voisimmeko jakaa roolit tehokkaammin. En väitä olevani paras sanomaan, miten asiat kannattaa tehdä, mutta odotan mielenkiinnolla, otetaanko tiimiroolit nopeammin haltuun opintojen edetessä ja porukan tullessa tutummaksi”, Joonas miettii.
Noin 40 hengen ryhmän ryhmäytyminen on vielä alkutekijöissään, vaikka tiimihenki onkin alkanut jo versoa. Helsingin ulkopuolella asuvana Joonas ei ole toistaiseksi pystynyt osallistumaan vapaa-ajan rientoihin, mutta lähipäivien aikana hän on tavannut muita osallistujia kasvokkain.
Uusien ihmisten tapaaminen opintojen suola
Joonas pelkäsi hieman etukäteen, että MBA-ohjelman osallistujat olisivat kaikki samasta puusta veistettyjä. Epäilys osoittautui vääräksi, ja osallistujat muodostavat monenkirjavan joukon.
“Varmasti parasta ja hauskinta opinnoissa on ollut se, että törmään ihmisiin, joihin en olisi muuten koskaan törmännyt. Siinä missä yksi on ‘ajatuksesta suoraan toteutukseen 2 minuutissa’ -tyyppiä, olen itse kanssainnostujana mainio side kick lähtemään mukaan toteuttamaan ideoita”, Joonas sanoo.
“Mukana on myös asiantuntijoita, jotka ovat vasta siirtymässä esihenkilörooliin. Porukasta löytyy myös supertehokkaita ‘monta rautaa tulessa’ -ihmisiä. Vaikka valtaosa osallistujista työskentelee B2B- ja B2C-myynnin parissa, en kuitenkaan itse ole ainoa taide- ja kulttuurikentällä vaikuttava tyyppi. On ollut tosi avartavaa tavata uusia ihmisiä”, hän täydentää.
Vielä Joonas ei ole päässyt hyödyntämään saamiaan kontakteja suoraan Taidetestaajat-ohjelman toiminnassa.
“Olemme vielä vaiheessa, jossa tutustumme ryhmässä toisiimme ja hahmotamme toistemme osaamista ja verkostoja. Eiköhän homma tästä pikkuhiljaa lähde pyörimään”, Joonas toivoo.
Omien työkaverien kanssa sparrailu on etuoikeus
Osalla Joonaksen tiimiläisistä on aiempaa kokemusta esihenkilötyöstä, joten heidän kanssaan on ollut hyvä pallotella opittuja asioita ja opinnoista kummunneita ajatuksia.
“On etuoikeus, että voin sparrailla juttuja omassa tiimissä. Toivon, että voimme omalla esimerkillämme kannustaa myös muita MBA-ryhmäläisiä aloittamaan keskusteluja omassa organisaatiossaan, jos he eivät ole sitä vielä tehneet”, Joonas sanoo.
Työyhteisön avoimuudesta ja osallistuvuudesta kertoo myös se, että koko tiimi on ollut mukana suunnittelemassa puolivuosittaista, tiimin työntekijöiden työilmapiiriä ja tekemistä mittaavaa kyselyä.
“Meillä toimitaan yhdessä ja tosi avoimesti, mikä on pienen organisaation etu.”
Ripaus leikkimielisyyttä tukee luovuutta
Opetuksen taso MBA-opinnoissa on Joonaksen mielestä ollut todella hyvä, mutta luennoitsijoiden tyylit ja metodit ovat poikenneet toisistaan.
“Erityisesti olen tykännyt niistä luennoitsijoista, joilla on pitkä työkokemus alalta, ja jotka puhuvat kokemuksen kautta. Pedagogisella tyylillä on itselleni merkitystä. Mielestäni teoriaa ja käytäntöä on ollut sopivassa suhteessa. Pidän siitä, että aiheissa mennään syvälle, analyyttiselle tasolle”, Joonas sanoo.
Kaikkein antoisimpia ovat olleet ryhmätyöt, joita on tehty vaihtuvissa pienryhmissä.
“Olemme suunnitelleet uusia tuotteita ja palveluja. Hommaa tehdään sopivasti kieli poskessa ja pilke silmäkulmassa. Ideat ovat välillä aika hölmöjä, mutta on ollut opettavaista kasata niiden ympärille konkreettisia strategioita ja suunnitelmia teoriakehysten tuella”, hän kertoo.
“Ideoimme muun muassa firmaa, joka myisi suomalaisille hanavettä automaateista pulloveden sijaan. Maksamalla esimerkiksi 10 senttiä voisi täyttää oman puolen litran pullon. Yksinkertaisen idean ympärille rakentelimme mahtipontisia ideoita – automaatista voitaisiin esimerkiksi myydä mainospintaa. Taustalla pidimme myös kestävyysnäkökulman: miksi myydä pullovettä maassa, jossa hanasta saa raikasta juomavettä?”
Joonas arvostaa tekemällä oppimista ja haluaa pitää tekemisessään mukana ripauksen leikkimielisyyttä.
“Jos lähtee tekemään liian tosissaan, tulee samalla rajanneeksi omaa luovuuttaan. Oppiminen kärsii siinä sivussa”, hän toteaa.
Oma ammatillinen identiteetti kehittyy ja rakentuu matkan varrella
Joonas ei odota pullahtavansa MBA-opintojen jälkeen putkesta uutena, parempana versiona itsestään.
“Oppiminen ja kehitys tapahtuu tässä matkalla. Olen jo nyt pystynyt rakentamaan ja kehittämään omaa ammatillista identiteettiäni”, Joonas tuumii.
Hän kuvailee omaa työuraansa sokkeloiseksi, ja nykyiseen rooliinsa hän on kasvanut toimimalla ensin asiantuntijana samassa tiimissä.
Tulevaisuudessa hän näkee monia mahdollisuuksia:
“Osittain opintojen myötä minusta tuntuu siltä, että oma ammatillinen identiteetti vetää pykälää korkeammalle. Olen kiinnostunut jossain kohtaa vetämään organisaatiota, joka pyörittää useampia eri toimintoja. Katselen mielelläni asioita laajalla perspektiivillä.”
MBA-stipendiä hakevan kannattaa miettiä myös käytännön asioita
Kun Joonakselta kysyy, miten stipendihakuun voi valmistautua, hän pysähtyy pohtimaan asiaa. Hakemaan hän ehdottomasti kannustaa.
“Onhan tämä jo nyt antanut tosi paljon monellakin eri tavalla. Opintojen sisällöt ovat hyviä ja käytäntöön vietävää löytyy paljon. MBA tarjoaa näköalaa erilaisten organisaatioiden ja ihmisten ajatuksiin ja todellisuuksiin, niihin paljon puhuttuihin kupliin”, Joonas tuumii.
MBA-stipendiä hakeville ja etenkin hakuprosessissa eteneville Joonaksella on pari konkreettista vinkkiä.
“Jos vaikuttaa siltä, että valinta saattaa osua kohdalle, kannattaa keskustella avoimesti oman työnantajan kanssa työn ja opiskelun yhdistämisestä. Itse esimerkiksi teen opintoja osittain työajalla. Näin työn ja opintojen yhdistäminen onnistuu jouhevammin, eikä kokonaisuudesta tule liian kuormittava. Kaikille MBA-ohjelman suorittaville suosittelen myös sitä, että varaa aikaa asioiden prosessointiin ja opinnoista palautumiseen.”
“Heti opintojen alussa kannattaa myös puhua työnantajan kanssa siitä, miten MBA-oppeja voi alkaa implementoida omaan ja organisaation tekemiseen. Samalla saa myös osoitettua, että tutkinnon suorittamisesta hyödyt paitsi itse, myös sinun tiimisi ja organisaatiosi”, Joonas muistuttaa.
Hakuaika vuoden 2024 MBA-stipendille on 25.4.–14.6. Hakea voit täällä.
