Vuoden 2023 MBA-stipendi on myönnetty lastenkulttuurin tehtävissä 15 vuoden ajan toimineelle Joonas Keskiselle, joka uskoo enemmän mahdollisuuksiin kuin mahdottomuuksiin. Työssään Joonasta ajaa eteenpäin halu varmistaa, että jokaisen lapsen oikeus taiteeseen ja kulttuuriin toteutuu. Kolmatta kertaa jaettavan stipendin myöntävät Aalto University Executive Education (Aalto EE) ja koulutus.fi. Stipendin arvo on 42 800 euroa, ja se kattaa osallistumisen Aalto MBA for Executives -ohjelmaan.
Tuore MBA-stipendiaatti Joonas Keskinen työskentelee Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton Taidetestaajat-kulttuurikasvatusohjelman päällikkönä. Taidetestaajat on Suomen suurin kulttuurikasvatusohjelma, joka tarjoaa kaikille Suomen kahdeksasluokkalaisille ja heidän opettajilleen 1–2 vierailua lukuvuodessa korkealaatuisen taiteen pariin. Taidetestaajien päällikköpestin lisäksi Joonas vaikuttaa muun muassa Kulttuuriosuuskunta Uulun hallituksessa ja lastenmusiikkiduo Höpinätötterön basistina.
NIMI:
Joonas Keskinen
TYÖTEHTÄVÄ:
Päällikkö, Taidetestaajat-kulttuurikasvatusohjelma (Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto)
KOULUTUS:
Filosofian maisteri (Etnomusikologia), Tampereen yliopisto
Joonas oli pohtinut erilaisia koulutusvaihtoehtoja, kun Facebookin feedissä tuli alkukesällä vastaan ilmoitus avoinna olevasta stipendihausta. Nyt puoli vuotta myöhemmin Joonas on juuri valittu tuon stipendin saajaksi. Valinnan jälkeen miehen tunteet ovat heitelleet innostuksen, epäuskon ja pelon välimaastossa.
“Olin toiveikas koko hakuprosessin ajan, mutta valinnan kuultuani mietin kyllä hetken, että valittiinko minut todella kaikkien hakijoiden joukosta? Pomolta tuli heti kommenttia, että tämä on muuten kova juttu”, Joonas sanoo.
Joonaksen MBA-opinnot alkavat tammikuussa 2023.
Nuoren ensimmäinen taidekokemus on parhaimmillaan ikimuistoinen
Taidetestaajat tavoittaa vuosittain yli 60 000 nuorta ja heidän 5000 opettajaansa, kaikista Suomen kunnista. Toiminta käynnistyi Suomen kulttuurirahaston aloitteesta lukuvuosina 2017–2020. Mukaan rahoittajaksi ja tukijaksi lähti pian myös Svenska kulturfonden, ja syksyllä 2020 eduskunnan päätöksellä Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö.
Joonas viihtyy varsin hyvin nykyisessä työssään. Parasta työssä on huomata, kun taide oikeasti puhuttelee nuoria. Lähtökohta on hyvin erilainen kuin silloin, kun yleisö on maksanut erikseen kokemuksesta ja hakeutunut jonkin tietyn, itseään kiinnostavan esityksen äärelle.
“Esityksen tai kokemuksen alussa ilmassa on yleistä hälinää ja kuhinaa. Jossain kohtaa tulee se maaginen hetki, kun huput lasketaan silmiltä, lippikset otetaan päästä ja huomio siirtyy käsillä olevaan kokemukseen. Monelle tarjoamamme kokemus on ensikosketus taiteen maailmaan, ja se voi parhaimmillaan olla ikimuistoinen”, Joonas sanoo.
Taidetestaajat-vierailuille osallistuvilta nuorilta kerätään palautetta heidän kokemuksistaan ja arviot julkaistaan lähes reaaliaikaisesti Taidetestaajat.fi-verkkosivulla.
“Palaute auttaa meitä valitsemaan nuoria kiinnostavia esityksiä. He pääsevät samalla vaikuttamaan myös laajemmalla tasolla siihen, millaisia taidesisältöjä nuorille ja yleisöille ylipäätään suunnitellaan. Oli taidekokemus mikä tahansa, tekninen taituruus vaikuttaa ja puhuttelee nuoria. Kasiluokkalaiset osaavat olla aika armottomia ja kriittisiä, mikä on minusta nimenomaan hyvä juttu. He myös arvostavat sitä, jos pääsevät itse tekemään ja osallistumaan. Esimerkiksi pakopelimuotoon kehitetty taidemuseokokemus on ollut nuorten mieleen”, Joonas valottaa.
“Me Taidetestaajissa tarjoamme nuorille kokemuksia tässä ja nyt, mutta kasvatamme samalla myös tulevaisuuden yleisöjä. Koen, että meillä on vastuu kertoa nuorille, millaista taidetta on koettavissa, ja he voivat sitten innostua tai olla innostumatta ja jatkaa matkaansa taiteen parissa haluamallaan tavalla.”
Haaveena taiteen ja kulttuurin tuominen osaksi ihmisten arkea
Joonas haaveilee taide- ja kulttuuritoiminnan arkipäiväistymisestä. Hän ei tarkoita tällä sitä, että siitä tulisi tavanomaista ja itsestäänselvää, vaan että se olisi luonteva osa ihmisten jokapäiväistä elämää. Mallia tekemiseen hän haluaisi ottaa esimerkiksi länsinaapurista Ruotsista ja Ranskasta.
“Niissä taide on luontevammin osa arkista tekemistä ja yhteiskuntaa. Kulttuuritiloja käytetään moneen, ja ihmiset viettävät niissä vapaa-aikaansa. Toivon myös, että kokemusten pariin hakeuduttaisiin matalammalla kynnyksellä ja että olisi aivan normaalia vaikkapa piipahtaa nopeasti taidemuseossa katsastamassa jokin kiinnostava näyttely. Taide ja kulttuuri kuuluu kaikille, ja niitä voi lähestyä leppoisasti ja leikkimielisesti – ei ole tarpeen vertailla keskenään esimerkiksi nopeaa museokäyntiä ja pitkää teatteriesitystä”, Joonas muistuttaa.
Esihenkilönä Joonas uskoo yhdessä tekemisen merkitykseen
Joonas toimii pestissään esihenkilönä 15 hengen tiimille. Johtaminen on aina tuntunut luontaiselta, vaikka hän ei olekaan erikseen hakeutunut johtotehtäviin.
“Mutsi kertoo välillä tarinaa lapsuudesta, kun hengailin kavereideni kanssa meillä kotona. Ilmeisesti yhtäkkiä kaverit olivat pihalla lapioimassa lunta ja ja minä toimin hommaa valvovana työnjohtajana”, Joonas nauraa.
Joonakselle on tyypillistä ottaa tilanne haltuun, jos kukaan muu ei astu esiin. Tämä on toisinaan johtanut siihen, että hän on ottanut liikaakin vastuuta. Tästä on pitänyt opetella pois.
“Totta kai johtajana on joskus epävarma olo. Positiivisen palautteen kautta olen kuitenkin saanut vahvistusta omalle tekemiselle ja huomannut, että minuun luotetaan.”
Vahvuuksinaan Joonas pitää keskustelevuutta ja tiedolla johtamista.
“En tee päätöksiä fiilispohjalta, vaan haluan päätösteni olevan perusteltuja. Haluan myös kuulla ja osallistaa asianosaisia. Haluan antaa muille tilaa kasvaa, kehittyä ja näyttää osaamistaan”, Joonas korostaa.
Pandemia-aika koetteli taide- ja kulttuurialan lisäksi omaa johtajuutta
Koronapandemian iskettyä keväällä 2020 Taidetestaajien toiminta koki melkoisen myllerryksen. Joonas aloitti päällikkötehtävissä juuri samalla maaliskuun viikolla, kun kaikki julkiset tilat ja yleisötilaisuudet suljettiin. Aiemmin hän oli toiminut Taidetestaajissa Pirkanmaan aluekoordinaattorina.
“Siinä piti ottaa melkoinen kasvupyrähdys. Piti tehdä päätöksiä, jotka eivät olisi olleet kenellekään kivoja. Niitä ei kuitenkaan voinut jättää tekemättä, ettei toimintakykymme rapautunut täysin – tämän ajatuksen voimalla perustelin itselleni tiukkoja päätöksiä”, Joonas sanoo.
Kokemus oli opettavainen monesta syystä, sillä selkeää tukea ja turvaa ei tullut oikein mistään.
“Viranomaisilta ei löytynyt tilanteeseen selkeitä ohjeita, ja eri kunnilla ja kouluilla oli omia linjauksiaan. Muutoksista tuli enemmänkin vakio kuin poikkeus. Ensin yleisötilaisuuksia rajoitettiin, sitten rajoitukset poistettiin, sitten niitä tuli taas. Jossain kohtaa totesin, ettei tällaiseen tilanteeseen taida olla olemassa mitään sääntöjä. Minun ja tiimini oli vain tulkittava ohjeistuksia parhaaksi katsomallamme tavalla”, Joonas sanoo.
Kun yleisötilaisuudet olivat kokonaan pannassa, pystyi Taidetestaajat järjestämään museokäyntejä yksittäisille luokille. Myös rajatut, 1–2 luokalle kerrallaan esitettävät teatterinäytökset onnistuivat tiukkojen rajoitteiden puitteissa.
“Olen näin jälkikäteen tyytyväinen tekemiimme tulkintoihin ja toimintaamme rajoitusten aikana. Minulla on tapana katsoa enemmän eteenpäin kuin jäädä vanhoihin haasteisiin vellomaan, mutta tietenkin opin paljon”, Joonas toteaa.
Ajelehtiessa vastaan tullut hienoja mahdollisuuksia
Nuorempana Joonas haaveili musiikin- ja uskonnonopettajan tai papin työstä. Musiikki on ollut läsnä lapsuudesta saakka, ja Joonas on soittanut erilaisissa kokoonpanoissa. Kiinnostus papin työtä kohtaan mureni vähitellen ja toisaalta Sibelius-Akatemiaan hakeminen tuntui liian isolta möröltä. Niinpä polku johdatti Joonaksen musiikin tutkimisen pariin.
“Musiikki- ja taidekenttä on aina tuntunut omalta. Pärjäsin kouluaikoina yleisesti hyvin, mutta siinä missä moni aine tuntui itselle itsestäänselvältä, taide ja kulttuuri herättivät merkillisen tunteen: tätä en aivan tajua. Alassa on jotain mystistä”, Joonas pohtii.
Vaikka opinto- ja urapolku ei ole aina tuntunut selkeältä, se on johdattanut hänet hyvään paikkaan.
“Olen työurani aikana ajelehtinut todella kiinnostaville vesille, kuten tähän nykyiseen pestiin. En minä silti vieläkään tiedä mikä minusta tulee isona!”, Joonas nauraa.
Uransa kohokohdiksi hän nostaa nykyiseen johtajapositioon etenemisen ja Taidetestaajien alun perin kolmivuotiseksi suunnitellun hankkeen jatkoajalle viemisen. Mieluisia muistoja on kertynyt myös osuuskuntamuotoisen Uulun kautta.
Voittoa tavoittelematon Uulu muun muassa myy konsertteja ja työpajoja kouluihin, festareille ja ikäihmisten palveluasunnoille sekä pitää taiteen perusopetusta antavaa musiikkikoulua. Uulun tilaisuuksissa on mukana pedagoginen näkökulma ja toiminnallisia elementtejä. Toiminta lähti monikulttuurisuustyöstä ja suvaitsevaisuuskasvatuksesta, mutta siihen on tullut mukaan paljon erilaisia ulottuvuuksia, kuten kestävän kehityksen näkökulma.
“Muistan elävästi kokouksen, jossa päätimme ruveta tekemään yritystoimintaa tosissamme ja työllistämään ihmisiä täyspäiväisesti. Siihen asti toimintaa oli pyöritetty sivutoimisena. Tunne oli mahtava, kun otimme ohjakset haltuun. Hitsauduimme hyvässä ja pahassa vähitellen kaveriporukasta yrittäjäyhteisöksi”, Joonas muistelee.
MBA-tutkinnosta jykevyyttä ja työkaluja päätöksenteon tueksi
Joonas suoritti keväällä 2022 Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon, mikä vain lisäsi nälkää oppia. Jatkuva kehittämisen ja kehittymisen halu on oiva lähtökohta uuden tutkintokokonaisuuden aloittamiselle. MBA-opinnoilta Joonas toivoo etenkin lisää työkaluja ja jykevyyttä päätöksentekoon.
“Joitain asioita olen oppinut kantapään kautta. Minulle on tärkeää tehdä perusteltuja päätöksiä, joiden takana voin seisoa. Olen luontaisesti aika kiltti, ja Aalto EE:n opintokokonaisuus tuo varmasti minulle itsevarmuutta ja tekemiseeni sellaista napakkuutta, jota toisinaan olen vailla. Olen aiemmin jo oppinut, että kiltit ratkaisut eivät aina ole niitä reiluimpia.”
Aallon MBA -opinnoissa kestävän kehityksen teema on nivottu kiinteäksi osaksi opintokokonaisuutta, ja teema matkaa mukana läpi moduulien.
“Teema on minulle henkilökohtaisesti tärkeä. Odotan innolla, miten se on sisällytetty liiketoiminnan johdon opintoihin ja millä uusilla tavoilla saan sen kytkettyä taide- ja kulttuurialan eri projekteihin. On myös jännittävää nähdä, mitä kaikkea opin opintojen aikana itsestäni”, Joonas sanoo.
Erityisen arvokkaana Joonas pitää opinnoista saatavia käytännön työkaluja ja oppeja.
“Tällä hetkellä tavoittelen sitä, että Taidetestaajien toiminnasta tulisi pysyvää ja että sille löytyisi rahoitusta jatkossakin. Näillä näkymin rahoitusta on vain vuoteen 2024 saakka.”
Tulevasta Joonas ei vielä osaa sanoa – haaveissa voisi olla vaikkapa Taidetestaajatoiminnan pilotointi muualla Euroopassa. Esihenkilötehtävissä hän uskoo viihtyvänsä jatkossakin.
Yhteys opiskeltavan asian ja tosielämän välillä motivoi
Joonas on aina pitänyt opiskelusta, ja satsannut mieluummin laatuun kuin määrään.
“Vaikka lukiossa keski-arvoni olikin korkea, valmistuin lukiosta vain nipin napin kurssimäärän takia”, Joonas nauraa.
Tuleviin MBA-opintoihin hän suhtautuu avoimin mielin.
“Minua innostaa ajatus siitä, että Aallon MBA-opinnot ovat haastavat, koska haluan aidosti oppia ja ymmärtää asioita. Varmasti tulee rankkoja jaksoja, mutta olen valmis sitoutumaan opintoihin. Kaikkein motivoivinta on, kun opiskeltavat asiat ovat sellaisia, joilla on jokin käytännön funktio omassa elämässä ja työssä”, Joonas tuumii.
Opintojen lisäksi hän odottaa pääsevänsä jakamaan ajatuksia ja ammentamaan uutta muiden MBA-osallistujien kanssa käydyistä keskusteluista.
“Minulle on jäänyt takaraivoon ajatus siitä, että jos olet viisain ihminen huoneessa, olet väärässä huoneessa. Odotan innolla, että pääsen tapaamaan itseäni viisaampia. Toivon kokevani etenkin sellaisia positiivisia ‘ai, noinkin voi tehdä’ -oivalluksia”, Joonas hymähtää.
Itse hän uskoo voivansa tuoda keskusteluihin paitsi myötäinnostujan pohjattoman innostuksen, myös esimerkkejä ja kokemuksia taide- ja kulttuurialan toiminnasta.
