Tunneäly on yhä tärkeämpi taito esimiestyössä. Tunneäly auttaa kehittymään paremmaksi esimieheksi ja rakentamaan parempaa työkulttuuria. Tätä kutsutaan myös muutosjohtamiseksi, jossa tunteet sidotaan yrityksen rakenteisiin.
Esimiestyö sisältää yhä enemmän valmentamista. Esimiehet ohjaavat tiimin kehittymistä perustamalla yritykseen luottamuksen ja palautteen antamisen ilmapiirin. Tällaisen kulttuurin aikaansaaminen edellyttää esimieheltä herkkyyttä ja tunnejohtamisen taitoja.
Suhtaudu ihmisiin yksilöinä
Tunteiden merkitys usein aliarvioidaan työpaikoilla. On kuitenkin mahdollista, että esimerkiksi ongelmat työntekijöiden välisissä suhteissa tai haastava ajanjakso työntekijän yksityiselämässä vaikuttavat myös työpaikan ilmapiiriin. Juuri tällaisissa tilanteissa tunnejohtamisella on paikkansa.
Mistä tunnejohtamisessa on kyse? Tunnejohtamisen termin loi amerikkalainen psykologi Daniel Goleman, joka myös keksi termin "tunneäly". Kiteytettynä tunnejohtamien tarkoittaa sitä, että esimies reagoi jokaiseen työntekijään ja tilanteeseen asianmukaisesti, ja että hän vastataa työntekijän tarpeisiin. Golemanin mukaan tunnejohtamista soveltavat esimiehet onnistuvat kaikista parhaiten luomaan työilmapiirin, jossa työntekijät kokevat olevansa ymmärrettyjä ja yksilöitä numeroiden sijaan.
Tunnejohtaminen edellyttää esimieheltä toki tunneälyä ja johtamistaitoja, mutta näiden lisäksi on vielä yksi avainominaisuus: itsetutkiskelu. Jos haluat johtaa tiimiäsi tunnepohjalta, sinun täytyy olla tietoinen itsestäsi ja kiinnostunut ammatillisesta kehittymisestä.
Valmenna, motivoi ja ole tiimipelaaja
Hän joka kuvittelee, että tunnejohtamisessa on kyse alaisten paapomisesta, on erehtynyt. Tunnejohtamisen taidot omaksunut esimies on ystävällinen, mutta hän antaa myös rakentavaa kritiikkiä. Käytännössä hänellä on jämäkkä, mutta reilu asenne. Hän on myös tarpeeksi lähestyttävä, jotta alaiset uskaltavat kertoa hänelle ongelmista ennen niiden eskaloitumista.
Esimiehet kohtaavat päivittäin tilanteita, jotka vaativat herkkyyttä. Näiden tilanteiden määrä on kasvanut erityisesti viime kuukausien aikana, jolloin pandemia on vaatinut kaikilta paljon. Monien täytyi perustaa kotitoimisto ja työskennellä lasten kanssa samassa tilassa. Mahdollisesti työtuntejakin leikattiin, mutta elinkustannukset pysyivät ennallaan. Kaiken tämän keskellä esimiesten täytyy kohdata ihmiset tunnetasolla.
Esimiehet jotka johtavat tiimejään tunnetasolla myös epävakaina aikoina, ovatkin usein menestyneitä johtajia. On selvää, että jos alainen tuntee itsensä ymmärretyksi, vakavasti otettavaksi, onnistuneeksi ja vahvaksi, hän on onnellinen. Samalla hän on tehokkaampi ja määrätietoisempi.
Kiinnitä huomiota imagoosi
Esimiesten sosiaaliset taidot ovat nyt kysytympiä kuin koskaan aiemmin. Johtajuus on jatkuvasti muuttumassa tasapainoksi teknisten taitojen ja hyvien ihmissuhdetaitojen välillä. Hyvä esimies tietää mikä motivoi hänen tiiminsä jäsenet toimimaan tietyllä tavalla. Esimies kommunikoi positiivisesti ja antaa rakentavaa kritiikkiä. Lisäksi hän tarvitsee luontaista taitoa hallita konflikteja.
Todellinen johtaja on myös kiinnostunut uudesta tiedosta ja halukas oppimaan. Ihmiset tuskin seuraavat mielellään esimiestä, joka ei tiedä mitä hän tekee. Siksi esimiesten kannattaa aina olla avoimia mahdollisuuksille oppia uutta alallaan. Kirjojen ja niche-blogien lukeminen on hyödyllistä, mutta investoiminen liiketoiminnan jatko- ja täydennyskoultukseen antaa lisää uskottavuutta. Jos sinulla ei ole mahdollisuutta aloittaa täysipäiväistä jatkotutkintoa, voit hankkia täydentävää tietotaitoa lyhyemmiltä täydennyskursseilta ja verkkokursseilta.
Jos haluat alkaa soveltamaan tunnejohtamista työssäsi, kerro se myös tiimillesi. Muista myös pyytää palautetta, jotta tiedät tulkitsevatko muutkin toimintasi samoin. Vuosittaisen Gallup Engagement Indexin mukaan suurin osa työntekijöistä (noin 80%) kokee vain vähän, tai ei ollenkaan tunnesidosta työnantajaansa. Pääsyyksi tähän mainittiin yrityksen ylin johto. Noin kahdeksan henkilöä kymmenestä sanoo esimehellään olevan hyvät johtamistaidot. Tämä on jyrkkä kontrasti esimiesten käsitykseen itsestään, sillä saman tutkimuksen mukaan suurin osa esimiehistä ajattelevat olevansa hyviä johtajia.
Totuus on todennäköisesti jossakin näiden kahden näkökulman välimaastossa. Viimekädessä jokainen, joka johtaa avoimesti ja rehellisesti, sekä tukee ja valmentaa alaisiaan, on tunnepitoinen ja onnistunut johtaja.