Työvoimapula on jopa pahentunut, vaikka työllisyystilanne kokonaisuudessaan on parantunut. Kohtaanto-ongelma on työmarkkinoiden jatkuva riesa, jota pahentaa jatkuva talouden rakennemuutos. Kohtaanto-ongelma on siis yksinkertaisuudessaan sitä, että työpaikat ja työnhakijat eivät syystä tai toisesta kohtaa.
Pääkaupunkiseudulla työvoimapulaa on erityisesti tekniikan erityisasiantuntijoista, kiinteistönhoidon työntekijöistä ja rakennusalan työnjohtajista. Pulaa hakijoista on myös muun muassa erityisopettajan tehtäviin, sosiaalityöntekijöiksi, kääntäjiksi ja terveydenhuollon paikkoihin.
Maanlaajuisesti pulaa on etenkin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista. Heistä näyttäisi olevan pysyvä ja pitkäaikainen pula. Yksittäisistä ammateista tekijöitä kaivataan esimerkiksi siivoojiksi ja lääkäreiksi sekä ravintola-alan työntekijöiksi.
Työvoimapula on monen asian summa. Yksi syy on tietenkin eläköityminen ja se, ettei uusia ammattilaisia valmistu tarpeeksi – tai he eivät syystä tai toisesta hakeudu tehtäviin. Pääkaupunkiseudulla joistain ammattilaisista on ylitarjontaa, kun taas maaseudulla tekijöitä kaivattaisiin.
Muuttaisitko työn perässä toiselle puolelle Suomea?
Työn perässä muuttaminen olisi tehokas lääke kohtaanto-ongelmaan. Yksittäisen työnhakijan näkökulmasta se ei riitä, kun vaakakupissa painaa oma henkilökohtainen elämäntilanne. Opiskelupaikkakunnalta harvoin halutaan muuttaa pois työn perässä, vaikka se tarkoittaisi hetkellistä työttömyyttä. Paikkakunnalla luodut ystävyyssuhteet ja muut suhteet rajaavat työnhaun helposti vain omalle paikkakunnalle ja sen lähiympäristöön.
Hyvä esimerkki kohtaanto-ongelmasta on raskaan teollisuuden työpaikat, esimerkiksi telakat. Telakoita ei Suomessa löydy jokaisesta kaupungista vaan päinvastoin. Työpaikkoja olisi, mutta työnhakijoita ei aina ole tarpeeksi.
Monella on mielessä Uudenkaupungin autotehtaan rekrytointiprosessi, joka oli muutama vuosi sitten paljon julkisuudessa. Uuteenkaupunkiin palkattiin vuosina 2017 ja 2018 lähes 3000 uutta työntekijää. Rekrytointeja varten järjestettiin kiertue, joka etsi rekrytoitavia ympäri Suomea. Monet muuttivat työn perässä Uudenkaupungin alueelle kaukaakin.
Jos työpaikkaa ei omalta lähialueelta löydy eikä muutto tule kysymykseen, on suunnattava katse kouluttautumiseen. Voisiko työ löytyä helpommin, jos omaa osaamistaan kehittäisi kouluttautumalla? Lisäkoulutusta voi hankkia omalta alalta tai suunnata kokonaan uusille urille.
Ajantasaiset taidot auttavat työntekijöitä
Kohtaanto-ongelma paitsi hankaloittaa työnantajien elämää, vaikuttaa se myös työntekijöihin: kun uutta osaamista tarvitaan jatkuvasti, on työntekijöiden ja -hakijoiden kouluttauduttava tai tuoreet alan osaajat vievät työpaikat.
Jatkuva oppiminen myös työelämässä jo oleville tehoaisi hyvin kohtaanto-ongelmaan. Uudelleenkouluttautuminen täysin toiselle alalle on mahdollista, sillä aikuisiällä opiskelemiseen on niin ikään saatavissa rahallista tukea.
Elämänmittainen oppiminen on muutenkin kasvava trendi. Nyt työelämään astuvat eivät todennäköisesti tule tekemään tämänhetkisellä koulutuksellaan töitä eläkeikään saakka, oli kyseessä sitten korkeakoulututkinto tai ammatillinen koulutus. Tulevaisuudessa työelämässä oppiminen on ennemminkin yleinen käytäntö kuin poikkeus. Jotta pysyy alallaan ajassa kiinni, on välttämätöntä kouluttautua lisää, parantaa ja syventää omaa osaamistaan.
On toki toivottavaa, että opiskelua tuetaan ja kannustetaan myös työnantajien taholta, mutta vastuuta ei voi sysätä pelkästään työnantajien harteille. Työnhakijoiden on otettava vastuu omien taitojensa kehittämisestä, sillä oma-aloitteista kouluttautumista arvostetaan suuresti. Työelämässä olevat eivät voi tuuduttautua harhaluuloon, että työt jatkuvat ikuisesti – omia taitojaan on uskallettava kehittää, jotta ei putoa kelkasta.
Löydä täydennyskoulutus työsi tueksi
Työnantajat hakoteillä?
Työnantajat tarvitsevat jatkuvasti uudenlaista osaamista eikä koulutusmaailma aina pysy perässä. Aina työnantajatkaan eivät pysy ajan tasalla. Erilaisia apurahoja on jo myönnetty kohtaanto-ongelman taltuttamiseksi. Aloituspaikkoja on myös joillakin opiskelualoilla lisätty, jotta jatkossa työpaikat saataisiin täytettyä. Opiskelijoita myös kannustetaan valmistumaan nopeasti ja siirtymään työelämään.
Työnantajien suurin huoli on osaavan työvoiman saatavuus. Kaikilla työnhakijoilla ei ole riittävää ja ajantasaista osaamista tai edes mahdollisuutta hankkia sitä. Työnhakijoita ei välttämättä ole tarpeeksi tai he eivät ole tarpeeksi päteviä. Yksi ratkaisuehdotus ongelmaan on täsmäkoulutus ja liikkuvuuden edistäminen. Helpommin sanottu kuin tehty.
Kohtaanto-ongelma tarvitsee pitkäjänteisiä ratkaisuja ja henkilöstösuunnittelun kehittämistä yritysten sisällä. Ongelma on kuitenkin jo olemassa, eikä yritysmaailma voi odottaa pitkäjänteisiä ratkaisuja vaan ongelmaan on puututtava nyt. Työpaikat on täytettävä.
Lähitulevaisuuden ennakointi on tärkeää: yritysten on selvitettävä osaamistarpeet, jotta kohtaanto-ongelma saataisiin jatkossa hallintaan. Työnantajien on myös ymmärrettävä koulutuksen merkitys. Kun uusi tekniikka valtaa alaa, kilpailevat yritykset voivat kiilata ohi pelkästään kouluttautumista arvostavan ilmapiirin avulla. Henkilöstösuunnittelussa on osattava ottaa huomioon oman henkilöstön lisäkouluttaminen.
Lähteet: Ammattibarometri, hpl.fi, ennakointikamari.fi, Turun Sanomat, Tilastokeskus, Hel.fi, Taloussanomat, Helsingin Sanomat