Psykoterapiaa tarvitaan silloin, kun ihmisellä on arkea ja hyvinvointia haittaavia kokemuksia elämässään. Nämä kokemukset saattavat olla sellaisia, joiden tunnereaktioita on hankala käsitellä ja ymmärtää yksin. Haitalliset kokemukset ovat saattaneet muokata käyttäytymis- ja toimintamalleja niin, että ne vaikuttavat ihmissuhteisiin tai työelämään.
Aihe on pinnalla ja alalla tarvitaan tekijöitä. Haastattelimme Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy:tä psykoterapiasta ja psykoterapeuttikoulutuksista.
Mitä psykoterapia on?
Psykoterapian avulla tuetaan asiakkaan psyykkistä kasvua ja kehitystä sekä autetaan löytämään ja kehittämään uudenlaisia keinoja toimia asiakkaan hankaliksi kokemissa tilanteissa. Psykoterapia helpottaa psyykkistä toipumista, parantaa toimintakykyä ja antaa välineitä selviytyä myöhemmistä elämän ongelmatilanteista
Psykoterapiasuuntauksia on useita, kuten:
- Kognitiivinen psykoterapia
- Ratkaisukeskeinen psykoterapia
- Taideterapia
- Perheterapia
- Integratiivinen psykoterapia
- Psykodynaaminen psykoterapia ja psykoanalyysi
- Kriisi- ja traumapsykoterapia
- Ryhmäpsykoterapia
Kognitiivisen psykoterapian perusajatus on, että ihmisen ajatukset, tunteet ja käyttäytyminen liittyvät toisiinsa. Ne ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja samalla ihmisen ympäristön kanssa. Psykoterapia lähtee liikkeelle tuon kokonaisuuden ymmärtämisestä ja sopivan muutoskohdan löytämisestä yhdessä asiakkaan kanssa. Paremmin toimivia ajattelun, tuntemisen ja toiminnan tapoja voidaan harjoitella. Terapia on tavallaan psykologisten ja toiminnallisten taitojen harjoittelua.
Kognitiivisessa terapiassa keskeisiä työskentelyn kohteita ovat asiakkaan hyvinvointia haittaavat ajatukset ja uskomukset ja niihin liittyvät hankalat tunteet. Muokkaamalla ajatuksia ja uskomuksia joustavampaan suuntaan saadaan aikaan muutosta myös tunnekokemuksessa ja toimintatavoissa. Terapiassa vahvistetaan asiakkaan itseymmärryskykyä, sekä kokeillaan ja harjoitellaan uudenlaisia toiminta- ja käyttäytymistapoja.
Miten psykoterapeutiksi voi kouluttautua?
Psykoterapeuttikoulutus on tarkoitettu mielenterveysalan ammattihenkilöille koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, neuvoloissa, työterveyshuollossa ja järjestöjen palveluissa sekä psykiatristen akuutti- ja kuntoutusosastojen, poliklinikoiden ja päiväsairaaloiden henkilöstölle, jotka työssään voivat hyödyntää kognitiivisen psykoterapian menetelmiä (psykiatrit ja muut lääkärit, psykiatriset sairaanhoitajat, psykologit, sosiaalipsykologit, sosionomit, toimintaterapeutit ja sosiaalityöntekijät).
Psykoterapeuttikoulutuksista vastaavat yliopistot yhteistyössä psykoterapeutteja kouluttavien kouluttajayhteisöjen kanssa. Suoritettuaan koulutuksen hyväksytysti opiskelija saa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviranomainen Valviralta psykoterapeutin ammattinimikkeen.
Kuka voi osallistua psykoterapeuttikoulutukseen?
Psykoterapeuttikoulutus on terveydenhuollon ammattihenkilöstön jatkokoulutukseen verrattavaa täydennyskoulutusta ja psykoterapeuttikoulutukseen hakeutuminen edellyttää hakijalta soveltuvaa terveys- tai sosiaalialan taustakoulutusta sekä mielenterveys- tai mielenterveysalaa vastaavan alan työkokemusta.
Psykoterapeuttiopintoihin voi hakeutua ylemmän korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut sosiaali- ja terveysalan ammattilainen, jolla on ollut osana opintojaan tai valmistumisen jälkeen vähintään 30 op psykologian/psykiatrian tai psykoterapeutiksi valmentavia opintoja. Psykoterapiakoulutukseen hankkiutuvan soveltuvia pohjakoulutuksia ovat esimerkiksi psykologin, psykiatrin, psykiatrisen erikoissairaanhoitajan ja sosiaalityöntekijän koulutukset.
Soveltuvan pohjakoulutuksen lisäksi psykoterapeuttiopiskelijoilta edellytetään vähintään kahden vuoden työkokemusta mielenterveystyössä tai vastaavassa hoitotyössä, henkilökohtaista soveltuvuutta psykoterapiatyön tekemiseen sekä mahdollisuutta tehdä koulutuksen ajan psykoterapiatyötä.
Psykoterapeuttikoulutusten keskeinen osallistumisehto on soveltuva, vähintään opistotasoinen sosiaali- tai terveydenhuoltoalan koulutus (VNA 1120/2010 §2a). Tätä ehtoa ei voi ohittaa tai hoitaa millään muilla tavoilla kuin kouluttautumalla. Riittävä pohjakoulutus on siis hankittava ennen psykoterapeuttikoulutukseen hakeutumista.
Jos psykoterapeutiksi kouluttautuminen ei välttämättä ole se oma juttu tai kuulostaa liian työläältä, voivat psykoterapian lyhytkoulutukset olla sinulle sopiva vaihtoehto.
Sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien on mahdollista ottaa psykoterapian menetelmiä osaksi omaa potilastyötä osallistumalla menetelmäkoulutuksiin.
Erityisesti sote-, kasvatus- ja ohjausalat hyötyvät myös työyhteisölle tai organisaatiolle suunnitelluista koulutuskokonaisuuksista, joita psykoterapian koulutusorganisaatiot järjestävät asiakkaan tarpeiden mukaan räätälöitynä.
Miten psykoterapeuttikoulutukseen hakeudutaan?
Psykoterapeuttikoulutukset järjestetään aina yliopistojen alaisuudessa. Eri yliopistoilla on erilliset haut psykoterapeuttiopiskelijoille. Hakuprosessista saa tarkempia tietoja ja ohjeita yliopistojen sivustoilta tai psykoterapiakouluttajalta, joka järjestää koulutuksen yliopiston kanssa.
Esimerkiksi Luote Oy ja Kognitiivisen psykoterapian yhdistys ry järjestävät psykoterapeuttikoulutuksia yhteistyössä Helsingin, Turun, Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen kanssa. Tällöin hakuprosessi on kaksivaiheinen:
- Hakemus pisteytetään pohjakoulutuksen, työkokemuksen sekä mahdollisen lisäkouluttautumisen perusteella.
- Haastatteluun kutsutaan hakemuksen pistemäärän perusteella.
Mihin kannattaa kiinnittää huomioita koulutusta tai kouluttajaa valitessa?
Jos olet hakeutumassa koulutukseen, kannattaa ottaa selvää, onko koulutuksessa eri kouluttajia eri aihealueilta. Se yleensä viittaa siihen, että kouluttajat ovat kyseisen alueen vahvoja osaajia ennemmin kuin yleisluonteista koulutusta aiheesta tarjoavia. Asiantunteva ja laaja kouluttajatarjonta tarjoaa erilaisia näkökulmia psykoterapiatyöhön.
Myös koulutusohjelman rakenteeseen ja sisältöön kannattaa tutustua huolellisesti. Onko koulutuksen sisältö kuvattu hyvin?
Mahdollisuutta osallistua kansainvälisiin seminaareihin koulutusohjelman aikana kannattaa pitää myös silmällä. Niihin osallistumalla pääsee verkostoitumaan muiden psykoterapeuttien ja psykoterapeutiksi opiskelevien kanssa ja oppimaan uutta suoraan alan merkittäviltä tutkijoilta ja ammattilaisilta. Esimerkiksi Kognitiivisen psykoterapian yhdistyksen ja Luote Oy:n koulutuksissa tämä on yksi tärkeä kokonaisuus.
Millaista psykoterapeutiksi kouluttautuminen on käytännössä?
3,5-vuotinen oman työn ohella toteutettava psykoterapeuttikoulutus sisältää seminaariopetuksena toteutettavia teoriaopintoja, pienryhmätyönohjausta koulutuspotilastyöstä, verkkotyöskentelynä toteutettavia kirjallisuuspienryhmiä sekä yksilö- ja ryhmämuotoista koulutuspsykoterapiaa. Teoriaosioon kuuluu lähiopetuksen lisäksi alan kirjallisuuteen perehtymistä, ennakkotehtäviä ja muuta omatoimista, koulutusohjelmaan sisältyvää opiskelua. Koulutukseen sisältyy sen opintokokonaisuuksia integroiva opinnäytetyö, joka on esimerkiksi johonkin kognitiivisen psykoterapiasuuntauksen erityiskysymykseen laaja-alaista perehtymistä vaativa, tieteellisen kirjoittamisen periaatteita noudattava kirjallinen tuotos. Lisäksi koulutusohjelmaan kuuluu asetuksen terveydenhuollon ammattihenkilöistä (VNA 1120/2010) edellyttämä osaamisen osoittaminen näytöllä.
Esimerkiksi Luote Oy:n Psykoterapeuttikoulutuksessa on noin joka toinen kuukausi 2 lähiopetuspäivää, joissa syvennytään tiettyyn aihealueeseen niin kirjallisuuden (ennakkotehtävät) kuin opetuksen ja käytännön harjoitteiden kautta. Tämän lisäksi kerran lukukaudessa on yksi kirjallisuustutor, työnohjaukset noin joka toinen kuukausi yhteensä 130t, sekä henkilökohtaiset opintojen ohjaukset.
Koulutusohjelman pääasiallinen opetuskieli on suomi, mutta koulutusohjelman kirjallisuus on pääosin englanninkielistä. Myös seminaareja saatetaan järjestää englanniksi, mikäli ne ovat ulkomaisten asiantuntijoiden pitämiä.
Millaisten asioiden parissa psykoterapeutti työskentelee?
Psykoterapeutti työskentelee asiakkaan hankalana kokemien tunne- /toimintakokemusten parissa, pyrkien jäsentämään tuntemuksia/kokemuksia ja löytämään uusia lähestymistapoja ja näin helpottaa asiakkaan arkea ja elämää. Näitä voivat olla traumaattiset kokemukset, sairauksien aiheuttamat haitat, haitalliset elämän kokemukset ja niihin opitut hankalat selviytymismallit. Työskentely psykoterapeuttina voi olla joskus haastavaa, mutta myös antoisaa, kun yhdessä asiakkaan kanssa löydetään mielekkäitä apuvälineitä.
Mihin psykoterapeutit työllistyvät?
Kognitiivisista psykoterapeuteista on työmarkkinoilla kova pula ja he työllistyvät usein suoraan psykoterapiapotilastyöhön. Psykoterapeutit voivat työskennellä sairaaloissa tai kuntien palveluksessa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Useat psykoterapeutit toimivat myös yksityispuolella pitäen yksityisvastaanottoa. Yksi selkeä painopiste kognitiivisessa psykoterapiatyössä ovat KELA:n kuntoutusterapiat ja vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen psykoterapiat.