Tiedonhallinnan vuosikello

Tiedonhallintalaki tuli jo voimaan 1.1.2020 ja velvoittaa julkisoikeudellisia toimijoita. Laki vastaa moniin kysymyksiin, koskien mm. johdon vastuita, järjestelmiä, tietoturvaa, ja sähköistä arkistoa. Missä mennään tiedonhallinnan eri osa-alueilla ja miten vuosikello voisi auttaa?

Tiedonhallinnan tavoitteena on varmistaa tietojen monipuolinen, sujuva ja turvallinen hyödyntäminen julkisissa palveluissa. Se velvoittaa mm. arvioimaan toimintaprosessien tietojenkäsittelyyn liittyvät tarpeet, suunnittelemaan tietovarantojen hyödynnettävyys, ylläpitämään tiedonhallintaa määrittelevää ja kuvaavaa tiedonhallintamallia. Tiedonhallintaan sisältyy myös sähköinen arkistointi, johdon vastuut ja turvallinen tiedonhallinta.

Sisältö

•  Tietoturva- ja tietosuojatyö hallintamalli
•  PDCA ja jatkuva parantaminen, poikkeamat
•  Raportointi, syklit eri toiminnoissa
•  Tietoturva- ja suojapolitiikka, perusohjeistukset
•  Selosteet tai informointi käsittelytoimista
•  Prosessien, järjestelmien ja tiedon arviointi sekä dokumentointi
•  Käsittelytoimien riskien hallinta
•  Tietoriskien hallinta ja vaikutustenarviointi
•  Sisäänrakennetun ja oletusarvoisen tietosuojan prosessit
•  Hankinnat, toimittajien arviointiprosessi, sopimukset
•  Tietoturvaloukkausten havainnointi ja raportointi, hallinta ja prosessit
•  Rekisteröityjen oikeuksien toteutuminen, elinkaaren kysymykset
•  Tietosuojakoulutukset ja yhteistyö
•  Ulkoinen auditointi, laatu
•  Tietosuojan raportointi
•  Vuosikellon asioita
  • Ohjeet ja määräykset, muuttunut lainsäädäntö
  • Tietotilinpäätös, tietohuolto, vaatimustenmäärittely
  • Yhteistyö (rekisterin pitäjät, pääkäyttäjät, tietohallinto)
  • Tiedottaminen
• Malli vuosikellosta