Muistihoitajan koulutus
Muistihoitajan koulutus on suunnattu sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaisille, jotka työskentelevät muistioireisten ikääntyneiden ihmisten ja heidän omaistensa kanssa eri toimintaympäristöissä.
Muistihoitajan koulutuksen tavoitteena on antaa koulutukseen osallistuvalle syventävää tietoa muistisairauksista ja niiden tunnistamisesta sekä hoitokäytännöistä sekä valmiuksia kohdata ja tukea muistioireisia ja heidän omaisiaan. Lisäksi muistihoitajan koulutukseen osallistuva saa valmiuksia muistioireisen asiakkaan palveluohjaukseen ja hoitosuunnitelman laatimiseen yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa sekä valmiuksia toimia muistiasiantuntijana vanhustyön toimintaympäristöissä.
Muistihoitajan koulutus vastaa sisällöltään vanhustyön erikoisammattitutkinnon valinnaista tutkinnon osaa Muistioireisen ikääntyneen ihmisen tukeminen.
Muistihoitajan diplomikoulutus
Muistihoitajan diplomikoulutus antaa valmiudet toimia muistipoliklinikan lääkärin työparina sekä vaativissa muistikoordinaattorin tehtävissä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja yksityisen sektorin palveluksessa.
Muistihoitajan diplomikoulutuksen tavoitteena on tarjota laajat tiedot eri muistisairauksista, niiden vaikutusmekanismeista ja hoitomuodoista sekä diagnostisista arviointityökaluista ja -menetelmistä. Lisäksi koulutuksessa perehdytään palveluohjaukseen ja ryhmänohjaukseen. Opetussuunnitelmassa on otettu huomioon muistiliiton suositukset sekä Opetushallituksen vahvistamat opetussuunnitelman perusteet dementiahoidon erikoistumiskoulutukselle.
Muistihoitajan diplomikoulutus on tarkoitettu sosiaali- tai terveydenhuollon peruskoulutuksen suorittaneille henkilöille (geronomi, sosionomi, terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, lähihoitaja). Lähihoitajilta edellytetään lisäksi vuoden kestoisen muistihoitaja SPI -koulutuksen suorittamista.
Muistisairaudet
Muistin toimintaan vaikuttavat monet tekijät. Esimerkiksi kiire tai väsymys voivat heikentää muistamista ja keskittymiskykyä hetkellisesti. Pitkäkestoiset uniongelmat, kuten uniapnea, tai työuupumukseksi asti yltynyt stressi puolestaan voivat lisätä riskiä sairastua muistisairauteen myöhemmällä iällä.
Kaikki ihmiset unohtelevat asioita ja ohimenevä muistihäiriö onkin yleinen oire. Jos muistin toiminta kuitenkin huolestuttaa itseä tai läheisiä, kannattaa hakeutua tutkimuksiin. Mitä varhaisemmassa vaiheessa ongelmiin puututaan, sitä parempia ovat hoitotulokset.
Niin kutsutut etenevät muistisairaudet rappeuttavat aivoja ja heikentävät laaja-alaisesti toimintakykyä. Muistisairaudet ovat yleisempiä iäkkäillä ihmisillä. Edetessään etenevät muistisairaudet johtavat dementiaoireyhtymään.
Yleisimmät etenevät muistisairaudet ovat:
- Alzheimerin tauti
- verisuoniperäinen muistisairaus
- kahden edellä mainitun yhdistelmä (ns. sekamuoto)
- Lewyn kappale -tauti
- otsa-ohimolohkorappeumasta johtuva muistisairaus
- Parkinsonin tauti, joka voidaan laskea eteneviin muistisairauksiin sen aiheuttamien tiedonkäsittelyvaikeuksien vuoksi.
Lähteet: Muistiliitto