Musiikkia kuunnellaan nykypäivänä yhä enemmän taustalla. Tilastokeskuksen mukaan jopa 80 % suomalaisten musiikin kuuntelusta on taustakuuntelua. Työikäiset kuulevat musiikkia päivittäin erityisesti työmatkalla ja työpaikalla. Miten työajalla kuunneltava musiikki oikein vaikuttaa työntekoon? Mitä aivoissa ylipäätään tapahtuu, kun kuulemme musiikkia? Tutkimusjohtaja Mari Tervaniemi vastaa kysymyksiin musiikin, aivotoiminnan ja työssä suoriutumisen yhteyksistä.
Mitä aivoissa tapahtuu, kun kuulemme musiikkia?
– Musiikkia kuunnellessamme aivoissa aktivoituu lukuisia alueita, ei vain kuuloaivokuori, selittää Mari Tervaniemi, tutkimusjohtaja Helsingin yliopiston kasvatustieteellisestä tiedekunnasta.
Musiikin kuuntelu esimerkiksi herättelee tapahtumamuistin ja tunteiden käsittelyn alueita. Musiikki myös aktivoi aivoalueita, jotka tunnistavat erilaisia musiikillisia piirteitä, kuten akustiikkaa tai harmoniaa. Mikäli liikumme musiikin tahtiin tai tuotamme sitä itse laulamalla tai soittamalla, aktivoituvat myös motorisesta liikkeestä vastaavat aivoalueet.
– Aivot käsittelevät aina ympärillä soivaa musiikkia, vaikka yksilö ei tietoisesti kokisi kuuntelevansa sitä taustalla, kertoo Tervaniemi. Hänen tutkimuksensa erikoisalaa ovat musiikin havaitseminen ja oppimisen aivoperusta.
Mitä tutkimus sanoo musiikin kuuntelusta työajalla?
Musiikin kuuntelu työpäivän aikana jakaa mielipiteitä, ja myös tutkimustulokset musiikin vaikutuksista ovat ristiriitaisia. Mari Tervaniemen mukaan se on luonnollista, koska musiikki vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Joitakin musiikki töissä hermostuttaa, ja ylimääräiset äänet aiheuttavat kuormitusta aivoille. Tämä saattaa kertoa ääniyliherkkyydestä. Toisille musiikki taas toimii stressinpurkajana ja vireystason ylläpitäjänä. Musiikin vaikutukset vaihtelevat myös riippuen musiikista, tehtävästä ja tilanteesta.
Tutkijat ovat pyrkineet selvittämään taustamusiikin vaikutuksia esimerkiksi keskittymiskykyyn. Tervaniemen mukaan tutkimustulokset ovat vaihtelevia.
– Tutkimusten perusteella ei voida tehdä yleistyksiä siitä, miten musiikin kuuntelu vaikuttaa työntekijöiden keskittymiskykyyn.
Ensinnäkin musiikilla voidaan häivyttää keskittymistä häiritsevää taustamelua, kuten puhetta. Toisaalta tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että erityistä tarkkaavaisuutta vaativissa tehtävissä, kuten kirjoittamisessa ja lukemisessa, taustamusiikki heikentää suoritusta. Musiikin kuuntelu vaikuttaa siis soveltuvan parhaiten yksinkertaisempien työtehtävien oheen. Suorittavassa työssä musiikki saattaa jopa auttaa vireystilan ylläpidossa ja jaksamisessa. Musiikin monipuolisten vaikutusten vuoksi työntekijöiden kannattaa tarkkailla soitetun musiikin vaikutuksia tarkkaavaisuuteen, virittymiseen ja mielialaan.
Työajan musiikin suhteen Mari Tervaniemi painottaa kaikista eniten työntekijän valinnanvapautta.
– Työpaikalla olisi ensiarvoisen tärkeää huomioida, että kaikilla on mahdollisuus valita musiikin kuuntelemisen ja kuuntelemattomuuden välillä. Erityisesti äänille herkkiä yksilöitä tulisi ottaa paremmin huomioon nykyajan työympäristöissä. Tutkimusten mukaan jopa kolmannes väestöstä kokee ääniyliherkkyyttä.
Mari Tervaniemen vinkit työpäivän musiikin kuunteluun
- Valitse taustamusiikki oman fiiliksesi ja mieltymystesi mukaan
- Kuuntele instrumentaalista musiikkia keskittymistä vaativassa työssä
- Kokeile rohkeasti eri musiikkityylejä
- Testaa musiikin kuuntelun vaikutusta vireystasoosi
- Tarkkaile musiikin vaikutuksia työhösi – musiikki vaikuttaa eri tavoin työtehtävästä ja tilanteesta riippuen
- Varmista, että sinulla on työpaikallasi mahdollisuus tehdä töitä myös ilman taustamusiikkia
Millaista musiikkia töissä kannattaa kuunnella?
Mari Tervaniemen mukaan parasta musiikkia työnteon oheen on kuuntelijaa itseään miellyttävä musiikki. Omat mieltymykset ja päivän fiilis ohjaavat sopivimpiin musiikkivalintoihin.
– Tutkija ei voi antaa valmista soittolistaa sanomalla esimerkiksi, että ”kuuntele Bachia lievittääksesi stressiä”. Tärkeintä on, että musiikki lähtee omasta uteliaisuudesta ja mielenkiinnosta.
Tervaniemi suosittelee kokeilemaan töiden oheen erilaisia musiikkityylejä, sillä vaihtelu voi tuoda jotakin uutta työsuoritukseen. Aina ei kuitenkaan tarvitse olla kokeilunhaluinen; erityisesti väsyneenä tuttu ja turvallinen musiikki voi olla osuvin valinta.
– Keskittymisen kannalta instrumentaalinen musiikki saattaa olla paras vaihtoehto. Itse en esimerkiksi pysty työskennellessäni kuuntelemaan musiikkia, jonka sanoitukset ymmärrän ja joka herättää mielenkiinnon.
Vapaa-ajalta tuttu musiikki saattaa olla erityisen piristävää, mutta tutut kappaleet voivat myös kaapata ajatukset muistoihin. Syynä on musiikin tapahtumamuistia aktivoiva voima.
Mitä tutkija haluaisi kaikkien työikäisten tietävän musiikista ja aivoista?
Tutkimusjohtaja Mari Tervaniemi painottaa vapaa-ajan aktiviteettien tärkeyttä työssä jaksamisessa. Musiikkia kuuntelemalla voi esimerkiksi lievittää työstressiä. Tutkimusten mukaan musiikin aktiivisella harrastamisella, kuten soittamisella tai laulamisella, on vielä positiivisimpia vaikutuksia. Musiikkiharrastukset vaikuttavat positiivisesti ainakin lasten kielten oppimiseen ja ikäihmisten kuntoutumiseen. Työikäisiä ei ole tutkittu yhtä laajasti, mutta aktiivisen musiikin harrastamisen tiedetään aktivoivan aivotoimintaa uusilla tavoilla.
– Kaikenlaiset harrastukset tuovat vaihtelua ja jotakin jännittävää jokaiseen viikkoon. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa uutta harrastusta, oli kyse sitten kädentaidoista, liikunnasta tai taiteista.
Harrastamisen ei edes tarvitse olla tavoitteellista. Aivot pitävät ylipäätään monipuolisesta tekemisestä ja vaihtelusta.
– Musiikin suhteen on hyvä muistaa, että se on olemassa myös ”ihan vain musiikin vuoksi”.
