Ilmastonmuutos, eriarvoistuminen ja työn murros ovat esimerkkejä yhteiskuntaamme mullistavista megatrendeistä, jotka myös koulutus joutuu kohtaamaan. Miten koulutusjärjestelmämme onnistuu vastaamaan näihin haasteisiin? Millaisia taitoja meidän tulisi oppia tulevaisuuttamme varten?
Koulutus.fi tavoitti Sitran yhteiskunnallisen ennakoinnin asiantuntijan Jenna Lähdemäki-Pekkisen. Erityisesti koulutuksen ja ekologisen kestävyyden teemojen parissa työskennellyt Lähdemäki-Pekkinen valotti koulutuksen roolia tulevaisuuden suurimpien haasteiden ratkaisemisessa.
Tutkimusprojekti kestävän tulevaisuuden puolesta
Sitra käynnisti vuonna 2015 Education for a Changing World -tutkimusprojektin, jonka tavoitteena oli löytää vastauksia siihen, miten oppilaat, koulut ja yhteisöt voivat olla mukana rakentamassa kestävän hyvinvoinnin yhteiskuntaa.
Projekti kokosi kysymyksen ääreen 15 suomalaista ja pohjoisamerikkalaista tutkijaa.
– Aloitimme tutkimusprojektin, koska halusimme tutkia tarkemmin mikä on koulutuksen rooli siirtymässä kestävän hyvinvoinnin yhteiskuntaan, avaa Lähdemäki-Pekkinen.
Vuonna 2018 tutkimuksen tulokset nivottiin yhteen Sustainability, Human Well-Being and The Future of Education -kirjaksi, joka käsittelee koulutuksen tulevaisuutta. Myös internetissä julkaistu teos on jokaisen ladattavissa.
Kestävää koulutusta
Sitran tutkimusprojekti esittelee termin “kestävä koulutus”. Kyse on koulutuksesta, joka edistää siirtymistä kestävän hyvinvoinnin yhteiskuntaan. Kestävä koulutus tukee oppilaiden hyvinvointia ja pysyvyyttä monimutkaisessa maailmassa.
Eräs monimutkaisimmista nykyhetken ja tulevaisuuden haasteista on ilmastonmuutos. Hallitusten välisen ilmastopaneeli IPCC:n lokakuussa 2018 julkistetun tuoreimman raportin mukaan maapallon keskilämpötilan nousu tulee pysäyttää Pariisin ilmastosopimukseen kirjattuun 1,5 asteeseen. Koulutus voi tarjota ratkaisuja vaativan tavoitteen eteen.
– Ekologinen kestävyyskriisi vaatii asioiden uudelleen miettimistä kaikilta aloilta, myös koulutukselta. Kestävä koulutus valmistaa ihmisiä kohtaamaan 1,5 asteen maailman, jossa kunnianhimoiset ilmastotaivoitteet on saavutettu. Jos toimimme nyt kaikilla sektoreilla, niin ilmaston lämpeneminen voidaan vielä pysäyttää 1,5 asteeseen, muistuttaa Lähdemäki-Pekkinen.
Tulevaisuustaitoja ja elinikäistä oppimista
Yhteiskunnallisten haasteiden ratkaiseminen edellyttää monien erilaisten taitojen huomioimista. Niin kutsuttuja tulevaisuustaitoja ovat esimerkiksi ongelmanratkaisukyky, yhteistyötaidot, kriittinen ajattelu, luovuus, empatia, systeemi- ja muotoiluajattelu ja globaali lukutaito. On tärkeää omaksua myös oppimisen taidot ja säilyttää hyvä tiedon taso.
– Oppilaitosten tulisi kasvattaa ihmisiä, joilla on kykyjä, taitoja ja asennetta tarttua viheliäisiin ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen ja eriarvoisuuteen, kertoo Lähdemäki-Pekkinen.
Koulutuksen saralla elinikäinen oppiminen on herättänyt keskustelua viime aikoina. Elinikäinen oppiminen laajentaa ajatusta nuorena opiskelusta osaamisen päivittämiseen ja uuden osaamisen hankkimiseen työuran aikana. Yhteiskunnallisista haasteista esimerkiksi ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi tarvitaan osaamista ja kokemusta kaikilta ikäryhmiltä.
– Maailma muuttuu sellaista vauhtia, että emme voi olettaa elämän alkupäässä hankittujen tietojen ja taitojen kantavan ilman päivitystä vanhuuteen saakka. Nuoret ovat pieniä ikäluokkia, joten ilmastotalkoisiin tarvitaan mukaan kaikki ikäluokat, tähdentää Lähdemäki-Pekkinen.
Perustukset kestävälle koulutukselle on jo luotu
Vuoden 2016 kestävään elämäntapaan kasvamista tukeva uusi opetussuunnitelma on antanut suomalaiselle koulutusjärjestelmälle erinomaisen tuen edistää kestävää tulevaisuutta. Rakennuspalikat siis jo löytyvät, mutta ekologinen kestävyys saattaa edelleen jäädä kouluissa pinnalliseksi.
– Liian usein ekologinen kestävyys on kouluissa edelleen jotain irrallista. Kierrätyspäivä kerran vuodessa tai jotain vastaavaa, kun sen pitäisi olla kaikkea koulun toimintaa ohjaava ja läpileikkaava aihe, toteaa Lähdemäki-Pekkinen
Lähdemäki-Pekkinen uskoo, että suurimmalla osalla opettajista on sisäsyntyinen motivaatio opettaa kestävän tulevaisuuden kannalta tärkeitä taitoja, mutta selkeämpiä suuntaviivoja edelleen kaivataan.
– Työyhteisössä pitäisi olla enemmän aikaa ja tilaa keskustella koulun linjasta isoihin megatrendeihin, siitä miten juuri kyseinen koulu suhtautuu ilmastonmuutoksen kaltaiseen superhaasteeseen, opettajien ajatuksia kuullut Lähdemäki-Pekkinen kertoo.
Projektin edistäminen jatkuu
Kestävän koulutuksen edistäminen ei jäänyt Sitralta tähän. Sitra on yhteistyökumppaneineen edistänyt kiertotalouskoulutusta kaikilla koulutusasteilla.
Opettajat, rehtorit ja koulutusalan ammattilaiset ovat päässeet perehtymään Sustainability, Human Well-Being and The Future of Education -kirjan sisältöön Sitran Kestävän koulutuksen kehittäjät -koulutusohjelmassa. Osaamisen aika -projektissa puolestaan tutkittiin elinikäisen oppimisen rahoitusta ja miten järjestelmää tulisi kehittää.
– Sitran visio tähtää siihen, että Suomesta tulee kestävän hyvinvoinnin yhteiskunta, mikä tarkoittaa, että yhteiskunnan kaikki toiminta on maapallon kantokyvyn rajoissa ja ihmiset elävät hyvää elämää, kiteyttää Lähdemäki-Pekkinen.
Opettajille hyödyllisiä linkkejä
- Ilmasto.nyt -nettikurssi
- Tulevaisuuden koulutuksen käsikirja
- Tulevaisuuden tekijän työkalupakki
- Open ilmasto-opas
- Leadership for sustainable change -kurssi
Kiinnostaako jatko- tai täydennyskoulutus? Etsi alasi täydennyskoulutuksia Koulutus.fi:n koulutushausta tai tutustu ehdotuksiin Uraoppaassa!
Lähteet: Jenna Lähdemäki-Pekkisen haastattelu 15.7.2019, Sitra.fi, Oph.fi, Peda.net, Yle.fi