Jatkuva oppiminen 2019

Konsulttiyhtiö McKinseyn laskelman mukaan seuraavan kymmenen vuoden aikana miljoona suomalaista tarvitsee lisä- tai uudelleenkouluttautumista. Tarve työvoiman täydennys- ja uudelleenkouluttautumiselle on ennätyssuuri juuri nyt. Muutokset työelämätaidoissa, työmarkkinoiden murros ja kohtaanto-ongelma vaativat jatkuvaa osaamisen uudistamista työuran eri vaiheissa. Tilastojen mukaan aikuiskoulutukseen hakeudutaan kuitenkin yhä vähemmän.

Koulutus.fi selvitti, mitä aikuiskoulutuksen kentällä tapahtuu vuonna 2019: 

I. Miksi työikäiset eivät kouluttaudu?

II. Miten kiinnostusta ja mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen parannetaan? 

I. Miksi työikäiset eivät hakeudu koulutukseen? 

1. Arki ja muu elämä pitävät kiireisinä
   Muun elämän ja opintojen yhdistämisen vaikeus vähentää intoa opiskella. Erityisesti työssäkäyvät kokevat, ettei heillä ole aikaa opiskeluun. Perhe ja harrastukset täyttävät helposti vapaa-ajan. Suomessa aikuiskoulutukseen hakeutumiseen vaikuttavat erityisesti myös koulutusajankohdan tai -paikan sopimattomuus. Opetuksen keskittyminen suuriin kaupunkeihin hankaloittaa muualla asuvien opiskelua. 
   
   
2. Opiskelu maksaa, ja opintojen rahoitus voi aiheuttaa päänvaivaa
   Kaikilla ei ole mahdollisuuksia tai halua rahoittaa opintojaan itse. Tällä hetkellä valtio tukee työvoimakoulutusta ja tarjoaa aikuiskoulutustukea. Työnantajat sen sijaan vastaavat oman henkilöstönsä koulutuksesta. Työnantajan ja valtion tuen avulla monen kouluttautuminen helpottuu, mutta erityisesti valtion tukimallissa nähdään kuitenkin paljon kehittämistarpeita. Aikuiskoulutustuen kompastuskiveksi on koettu opiskelun ja työssäkäynnin yhdistämisen hankaluus. Tukien tarvitsisi toimia nykyistä paremmin kannustimena opiskelun omaehtoiseen aloittamiseen.
   
   
3. Opiskelun kannattavuus mietityttää, ja motivaatio on hukassa
   Käytännön pulmien lisäksi aikuiskoulutuksen osallistujamääriin vaikuttaa se, ettei kouluttautumista koeta aina houkuttelevaksi tai kannattavaksi. Tarjolla olevien koulutusten sisällöt eivät välttämättä vastaa ihmisten mielenkiintoa tai tarpeita. Yleisesti ottaen työikäiset kaipaavat nykyistä enemmän näyttöä kouluttautumisen vaikutuksista työllistymiseen. 
   
   Työttömille jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen voivat näyttäytyä pakkona. Työssäkäyvien kouluttautuminen taas on pääosin työnantajan organisoimaa. Ideaalitilanteessa oppiminen perustuisi vapaaehtoisuuteen ja oppijan omaan mielenkiintoon.

II. Jatkuva oppiminen kehittyy ja opiskelua helpotetaan – millä keinoin?

Työikäisten kouluttautumisen haasteisiin on lähdetty vastaamaan erilaisten ajatushautomoiden ja työryhmien voimin. Esimerkkejä näistä työryhmistä ovat työ- ja elinkeinoministeriön tekoälytyöryhmä sekä Sitran kokoama yhteiskunnallisten toimijoiden ryhmä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on puolestaan sijoittanut miljoonia jatkuvan oppimisen kehittämistyöhön. 

1. Vuodenvaihteessa tehtiin lakimuutos, ja vaihtoehtoisia tukivaihtoehtoja suunnitellaan
   Työttömien opiskelua on pyritty helpottamaan uudella lakimuutoksella. Vuoden 2019 vaihteessa tehdyn lakimuutoksen myötä lyhytkestoinen opiskelu (max. 6 kk) ei vaikuta enää työttömyysetuuden saantiin. (Talouselämä, 16/2019.)
   
   Aikuiskoulutustuen rinnalle tai sen tilalle on kaavailtu erilaisia tukivaihtoehtoja, kuten koulutusseteleitä tai palkallista, vuotuista opintoviikkoa. Tämänhetkinen työ keskittyy kuitenkin nykyisen tuen joustavoittamiseen, jotta osa-aikaisen työskentelyn ja opiskelun yhdistäminen olisi helpompaa.
   
   
2. Verkkotarjontaa ja opiskelun joustavuutta lisätään jatkuvasti
   Verkkotarjonnan valtava lisääntyminen sekä mahdollisuus opintojen suorittamiseen omaan tahtiin madaltavat kynnystä hakeutua opiskelemaan. Opiskelua joustavoittavat toimet mahdollistavat arjen sujumisen opintojen ohella, joten yksittäiset kouluttajatkin ovat panostaneet näiden keinojen lisäämiseen. Teknologiset kehitysaskelet, kuten virtuaalitodellisuus, tuovat yhä uusia ratkaisuja koulutusjärjestelyihin.
   
   
3. Korkeakoulujen roolia monipuolistetaan 
   Korkeakouluja velvoitetaan nykyään tarjoamaan mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen. Uudessa rahoitusmallissa 5% yliopistojen valtionrahoituksesta perustuu jatkuvan oppimisen tuloksiin (Talouselämä, 16/2019).
   
   Korkeakoulut tarjoavat erikoistumis- ja täydennyskoulutuksia sekä tutkintojen osia sisältävää koulutusta. Kouluttautumisesta pyritään tekemään yhä avoimempaa ja saavutettavampaa. Myös Suomessa yliopistot ovat järjestäneet erilaisia massiivisia avoimia verkkokursseja (Massive Open Online Course, MOOC). Esimerkiksi Elements of AI on Helsingin yliopiston ja Reaktorin toteuttama maksuton verkkokurssi tekoälyn perusteista.
   
   
4. Uusia kouluttajia ilmaantuu kentälle, ja erilaisia oppimisen tapoja kehitetään
   Koulujärjestelmän ulkopuolisten kouluttajien määrä on ollut jatkuvassa kasvussa. Kasvava kilpailu näkyy toivottavasti yhä monipuolisimpina vaihtoehtoina ja mielenkiintoisempina sisältöinä. Koulutusmarkkinoille on alkanut ilmaantua muiden alojen kuin perinteisen koulutusalan toimijoita, jotka kouluttavat ihmisiä oman toimialansa puitteissa. Esimerkiksi Google on kehittänyt tietotekniikan ja ohjelmoinnin koulutusohjelmia. Myös erilaiset rekrykoulutukset ovat yleistyneet esimerkiksi laivanrakennusalalla ja myyjäkoulutuksessa.

Jatkuva oppiminen koskettaa meitä kaikkia

Vuoden 2019 hektisillä työmarkkinoilla jatkuva oppiminen on meitä kaikkia koskettava teema. Juostavuus ja ajankohtainen osaaminen tuovat turvaa työttömyyttä vastaan. Osaamisen kehittäminen tukee uralla etenemistä, työmotivaatiota ja ammatillista itsevarmuutta. Millaisia ovat sinun toiveesi ja tarpeesi?  

Kurkista koulutusvaihtoehtoihin

Lähteet: hs.fi, sitra.fi, valtioneuvosto.fi, ek.fi, hs.fi, elementsofai.com
Talouselämä, Jouko Niinimäki (16/2019). Jatkuva oppiminen ei ratkaise työvoimapulaa.